Säännöt 1.5.2021 alkaen

TAMPEREEN KAUPUNKIKONSERNIN VAKUUTUSKASSAN
SÄÄNNÖT
Voimassa 1.5.2021 alkaen
2
Sisällys
YLEISET MÄÄRITYKSET ................................................................................................................................. 3
TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS ......................................................................................................................... 3
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN .................................................................................................. 4
VAKUUTUSMAKSUT ........................................................................................................................................ 4
SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA ....................................................................................... 5
LISÄETUUDET .................................................................................................................................................. 6
LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET ................................................................................................... 8
LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN .................................................................................... 9
MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN ............................................................................................. 9
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT ........................................................................................................................ 9
TILINPÄÄTÖS ................................................................................................................................................. 10
TILINTARKASTUS .......................................................................................................................................... 11
KASSANKOKOUS ........................................................................................................................................... 11
HALLITUS ....................................................................................................................................................... 13
KASSANJOHTAJA ........................................................................................................................................... 15
ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI ............................................................................................................................... 15
KASSAN NIMENKIRJOITUS ........................................................................................................................... 15
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO ............................................................................................... 15
OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN .................................................................................... 16
JAKAUTUMINEN ............................................................................................................................................ 16
KASSAN PURKAMINEN ................................................................................................................................. 16
3
YLEISET MÄÄRITYKSET
1§
Vakuutuskassan nimi on Tampereen kaupunkikonsernin vakuutuskassa.
Kassan kotipaikka on Tampere.
2§
Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle.
Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.
3§
Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.
TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS
4§
Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin palvelussuhteessa olevat henkilöt:
1. Tampereen kaupunki
2. Tampereen Sähkölaitos Oy
3. Tampereen Sähköverkko Oy
4. Tampereen Vera Oy
5. Tampere-talo Oy
6. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy
7. Finnpark Oy
8. Tredu-Kiinteistöt Oy
9. Tuomi Logistiikka Oy
10. Tampereen Tilapalvelut Oy
11. Pirkanmaan Voimia Oy
12. Tampereen Infra Oy
13. tämän vakuutuskassan palveluksessa olevat henkilöt
Lisäksi toimintapiiriin kuuluvat kulloinkin Tampereen kaupungin pormestarina ja apulaispormestareina olevat henkilöt. Edellä 1-12 kohdassa mainittuja työnantajia kutsutaan näissä säännöissä osakkaaksi.
4
Kassan jäsenyys edellyttää, että henkilön työaika osakkaan tai vakuutuskassan palveluksessa on vähintään 50 % alalla noudatettavasta säännöllisestä täydestä työajasta.
Kassan jäsenyys alkaa joko
1) heti työ- tai virkasuhteen ensimmäisestä päivästä, jos työ- tai virkasuhde tehdään vakituiseksi tai kerralla yli kuuden kuukauden pituiseksi; tai
2) seitsemännen kalenterikuukauden alusta, jos alle kuuden kuukauden pituisia työ- tai virkasuhteita on tehty peräkkäin ja niiden välissä ei ole yli kolmen kalenteripäivän katkoa.
Kassan jäseniä eivät ole henkilöt, joiden työ- tai virkasuhde on lyhytaikainen. Työ- tai virkasuhde katsotaan lyhytaikaiseksi silloin kun sen kesto ei ylitä kuutta kuukautta.
Oikeus kassan myöntämiin lisäetuuksiin alkaa ensimmäisenä jäsenyyspäivänä.
Kassan jäsenyys on pakollinen kassan toimintapiiriin kuuluville. Kassan hallitus toteaa jäsenyyden edellytysten olemassaolon.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5§
Jäsenyys päättyy henkilön lakatessa kuulumasta vakuutuskassan toimintapiiriin.
Jäsentä ei voida erottaa kassasta.
6§
Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen eroamispäivää.
Osakas voidaan erottaa kassasta, jos osakas laiminlyö kannatusmaksun maksamisen tai jättää tilittämättä jäseniltä perityt jäsenmaksut.
7§
Jäsenellä tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.
VAKUUTUSMAKSUT
8§
Kassan jäsenmaksu on 0,5 prosenttia jäsenen työnantajalta saamasta ennakkoperintälain alaisesta palkasta.
5
Osakkaan kannatusmaksu on 0,125 prosenttia palveluksessaan oleville kassan jäsenille maksetuista ennakkoperintälain (1118/1996) alaisista palkoista.
Jäsenmaksu peritään jäsenyyden alkamisesta lukien.
9§
Osakas pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu vähintään kerran kuukaudessa.
Kannatusmaksu tilitetään kassalle samalla kertaa kuin sitä vastaava jäsenmaksuerä.
Osakkaan tulee toimittaa kassalle erittelyt jäsen- ja kannatusmaksuista sekä näiden perusteena olevista palkkasummista. Erittelyt tulee toimittaa maksukausittain.
10§
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 §:ssä mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla. Kannatusmaksun muutokselle on saatava ennen sen toteutumista osakkaan suostumus. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.
SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA
11§
Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:
1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
5) erityishoitorahaa; sekä
6) ihmisen elimen ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun lain (101/2001)
11 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.
12§
Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.
6
13§
Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.
LISÄETUUDET
14§
Vakuutuskassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden estämiseksi ja hoitamiseksi sekä raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon.
Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen olisi tullut maksamaan. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Kustannuksina korvataan:
Kohtien 1-2 mukaisina kustannuksina korvataan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) enimmäismäärän mukaisesti
1a) julkisen sairaalan ja siihen verrattavan sairaalan lyhytaikaisesta hoidosta
perittävän hoitopäivämaksun mukainen maksu;
1b) kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo
kohtuulliseksi siihen suostua;
2) julkisen sairaalan ja siihen verrattavan samaa palvelua tuottavan toimintayksikön
poliklinikka-, sarjahoito- ja päiväkirurgiamaksu sekä edellä mainituissa yksiköissä
lääkärin kirjoittamasta B-lausunnosta peritty maksu.
Seuraavista, kohtien 3-11 kustannuksista, korvataan 50 % siten, että korvausten yhteissumma on enintään 600 euroa kalenterivuodessa
3) lääkärin määräämät ulkoiset tuki- ja liikuntaelinvaivoihin tarkoitetut sidokset ja tuet;
4) lääkärin määräämä lymfahoito, valohoito, fysioterapia ja fysioterapeuttiset tutkimukset;
5) hieronta. Hoidon antajan tulee olla merkitty Valviran ammattihenkilöiden
keskusrekisteriin koulutetuksi hierojaksi, fysioterapeutiksi tai kuntohoitajaksi. Hieronnan
antajiksi hyväksytään myös vakuutuskassan internet-sivuilla mainituissa hierontakouluissa
annettu hierontahoito;
6) lääkärin tai optikon määräämät silmälasit ja piilolinssit ja näönkorjausleikkaukset. Lisäksi
korvataan piilolinssien kanssa samalla kerralla ostetut piilolinssien hoitotarvikkeet. Linssit tulee
olla hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Aurinkolaseista ei makseta korvausta. Internet-
ostoissa hakemukseen tulee liittää alle kaksi vuotta vanha optikon tai silmälääkärin antama
määräys;
7
7) hampaiden ja suun hoito. Hoidon antaja voi olla hammaslääkäri, erikoishammasteknikko tai
suuhygienisti. Lisäksi korvataan purentakiskot ja protetiikkaa sekä hammaslääkärin määräämät
suun ja hampaiden hoitoon liittyvät tutkimukset. Korvausta ei makseta hammashoitovälineistä
eikä kosmeettisista toimenpiteistä;
8) jalkahoito, jonka on antanut Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkitty
ammattihenkilö
9) punkki eli puutiaisaivotulehdus-, hepatiitti- ja pneumokokkirokote;
10) psykologina annettu hoito. Hoidon antajan tulee olla merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin psykologiksi;
11) naprapaattinen, kiropraktinen ja osteopaattinen hoito. Hoidon antajan tulee olla merkitty
Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin naprapaatiksi, kiropraktikoksi tai osteopaatiksi.
Tutkimuksissa ja hoidoissa kustannuksen katsotaan syntyneen hoidon käyntipäivänä. Silmälasit, piilolinssit, sidokset ja tuet sekä hierontasarjakortit korvataan ostopäivän mukaan.
15§
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai
2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisessä terveydenhuollossa annetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa tai terveyden edistämistä ja ylläpitämistä. Määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa ja määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta.
16§
Edellä 14§:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa siten, että kustannuksista vähennetään ensin sairausvakuutuslain ja muun Suomen lain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jäljelle jääneestä kustannuksesta lasketaan lisäetuuden määrä. Suomen lain mukainen korvaus vähennetään kassan lisäetuuskorvauksesta, vaikka sitä ei olisi haettu. Lisäetuuskorvaus voidaan evätä, mikäli Suomen lain mukaisen korvauksen määrää ei voida selvittää.
17§
Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy työ- tai virkasuhteen päättyessä tai jäsenen jäädessä eläkkeelle tai kuntoutustuelle.
8
Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.
LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
18§
Korvausta ei suoriteta siltä ajalta, minkä jäsen on yli kolme peräkkäistä kalenteripäivää:
1) palkattomasti pois työstä muun syyn kuin sairauden vuoksi;
2) pois työstään työnseisauksen tai lomautuksen vuoksi.
Ulkomailla aiheutuneita kustannuksista korvataan vain silloin, kun ne ovat sairausvakuutuslain mukaan korvattavia.
Edellä tarkoitetuissa tilanteissa 14 §:n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.
19§
Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
20§
Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Samoin toimitaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.
21§
Hallituksella on oikeus määrätä, ketä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.
Jos jäsen ei noudata hallituksen antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.
9
LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
22§
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti tai sähköisen asiointipalvelun kautta. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutus-kassalain 91 §:n säännöksiä.
23§
Näiden sääntöjen 14 §:n mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairaus-vakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.
24§
Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.
MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN
25§
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava työpaikkakassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon päätöksestä. Jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
26§
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto. Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään
10
20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.
27§
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan 14§:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti;
3) hallituksen harkinnan mukaan 14§:ssä määrättyjen etuuksien maksamiseen palkattomien poissaolojen ajalta.
28§
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.
TILINPÄÄTÖS
29§
Kassan tilikausi on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali-ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toiminta-kertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.
30§
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
11
TILINTARKASTUS
31§
Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja.
Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.
Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.
Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.
32§
Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja annettava niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta.
KASSANKOKOUS
33§
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä ja osakkaalla on oikeus osallistua. Kassan jäsenen on ennakkoon ilmoitettava osallistumisestaan kassan toimistoon vähintään kolme päivää ennen kokouspäivää.
Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.
34§
Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään 100 jäsentä.
Osakkaat edustavat kassankokouksessa äänimäärää, joka yhteensä on 25 prosenttia kokouksessa edustettuina olevien jäsenten äänimäärästä. Äänimäärä jakautuu osakkaiden kesken heidän edelliseltä tilikaudelta maksamiensa kannatusmaksujen osoittamassa suhteessa.
Jäsenen asiamiehen ja osakkaiden äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja. Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.
35§
Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.
Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
12
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös
saattavat antaa aihetta
6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien
palkkiot;
2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja
varajäsenten tilalle;
3) valitaan tilintarkastaja ja tarvittava varatilintarkastaja;
4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
36§
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
37§
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatko-kokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka julkaistaan vakuutuskassan internet -sivuilla sekä lähetetään erikseen osakkaille ja yhteyshenkilöiden välityksellä osakkaiden palveluksessa oleville jäsenille.
38§
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.
Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilipäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
13
39§
Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.
40§
Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Jäsenellä ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
41§
Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten ja osakkaan nähtävänä.
HALLITUS
42§
Kassan hallitukseen kuuluu kymmenen varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilö-kohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan jäsenet valitsevat kahdeksan varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen, joiden pitää kuulua kassan toimintapiiriin toimikautensa ajan. Osakkaat valitsevat kaksi varsinaista jäsentä varajäsenineen.
Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 64 vuotta. Hallituksen jäsenen toimikausi on neljä kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka neljäs pariton vuosi neljä kassan jäsenten valitsemaa varsinaistajäsentä varajäsenineen sekä kaksi osakkaiden valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen ja joka neljäs parillinen vuosi neljä kassan jäsenten valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen.
14
43§
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkäri sekä
määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista, jotka noudattavat kaupunkiin palvelussuhteessa olevan
henkilöstön ehtoja;
2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten
tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai
kassan toimihenkilöille;
6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä
toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi
toimenpiteiksi, sekä
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.
44§
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan neljäksi vuodeksi toimikauden alusta lukien.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä osallistuu kokoukseen. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
45§
Hallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan kirjataan:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä
15
eriävät mielipiteet;
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.
KASSANJOHTAJA
46§
Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.
ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI
47§
Kassalla on oltava asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.
KASSAN NIMENKIRJOITUS
48§
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai kassanjohtaja taikka hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö kukin erikseen. Varojen lainaamista kassalle koskevan sopimuksen allekirjoittaa kuitenkin hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai kassanjohtaja kaksi yhdessä.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
49§
Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.
Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.
16
OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN
50§
Jos osakas haluaa muuttaa 8 §:n 2 momentissa mainittua kannatusmaksua tai peruuttaa muita näissä säännöissä olevia osakasta koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Jos osakkaan antama vakuutuskassalain 15 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.
Saatuaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi. Samoin on meneteltävä, jos osakas on tehnyt 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun eroamisilmoituksen.
JAKAUTUMINEN
51§
Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.
KASSAN PURKAMINEN
52§
Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:
1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt
näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä
lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden
aikana; sekä
3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.
53§
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.